Istuin takapihalla, portailla. Meidän takapihaltamme näki suoraan takana olevaan metsään, joka jatkui kunnes vuoret tulivat vastaan.Kun olin pieni äiti oli jyrkästi kieltänyt minua menemästä metsään. Nyt olin kuitenkin jo 16-vuotias, joten äiti oli antanu minulle luvan tutkia metsää kunhan olin aina niin lähellä, että näin ainakin yhden asutun talon. Mutta jos meni metsään, saattoi nähdä vain meidän punaisen rintamamiestalomme tai Rouva Heinon vaaleankeltaisen jo hieman ränsistyneen pikku tönön, jota ympäröi villiintynyt puutarha.
Tuijotin puista putoavia lehtiä. Punaiset, keltaiset ja oranssit lehdet saivat maisemasta lämpimän, vaikka viileä syystuuli heilutteli hiuksiani. Seurasin katseellani maisemaa, pensaita, oksia, lehtien muodostamia kasoja ja muita luonnon omia taideteoksia. Sylissäni ollut kamera meinasi kuitenkin tippua ja hätkähdin ottamaa sen kiinni nopealla käden liikkeellä.
Samassa huomioni kiinnittyi silmäkulmassani tapahtuneeseen liikeeseen. Kuin refleksinä räppäsin kuvan liikkeen suunnasta ja sen aiheettaneesta otuksesta. Ennen kuin ehdin nähdä otuksen, se ehti kuitenkin kadota. Täysin hämmentyneenä nopeista liikkeistä, nousin ylös ja laitoin kameran kaulalleni roikkumaan. Heilautin naamalleni eksyneet hiukset niskan puolelle ja pyyhin käteni housuihin, vasta sitten älysin vilkaista ottamaani kuvaa. Vaikka silmäni eivät olleet ehtineet tallentaa otusta, joka liikehti puskissa, kamerani oli. Tuijotin järkyttyneenä kameran tallentamaa kuvaa.
______________________________________________
Tällänen tästä nyt tuli! ^^ Jatkan myöhemmin tätäki :) Tän pohjaidea on miun aikasemmin alottama tarina, joka katos ku tallensin sen johonki muistikortille/-tikulle/cd-levylle tai jollekki...Joten tää on nyt vanhasta ideasta uudellee syntyny novelli versio :)
Kommetteja kiitoooos!
OOOOOOOOO! mitä se näki oikeeen siellä :O
VastaaPoistaJATKOA! < 33
mäkin odotan innolla jatkoa :) aivan mahtava tyyli sulla kirjottaa näitä juttuja, tykkään kovasti :)
VastaaPoistaKiitos kiitos :)
VastaaPoista